Näitkö elokuvan ensimmäistä kertaa festivaaleilla?
- Ei, olen nähnyt sen aiemminkin, mutta en kyllä niin, että huone olisi täynnä ihmisiä. Se oli todella erilainen kokemus.
Mielenkiintoinen, kaikki nauroivat. Se oli hienoa.
Monet olivat varmaan aika ennakko-luuloisia hahmosi ja naapurin vanhemman miehen suhteesta. Oliko sinulle tärkeää, että siitä annettiin positiivista palautetta?
- Joo! Se on aika arka aihe ja se on aika hauskakin, mutta sillä tavalla, kuin elämäkin on. Se on varmaan syy siihen, miksi juttu toimii. Siinä on paljon jännitettä ja kiusallisuutta, mutta siitä tulee kuitenkin jotain. Oli hienoa kuulla joidenkin nauravan kohdissa, joissa sitä olettaa ihmisten nauravan. (nauraa)
Miten lähdit mukaan projektiin?
- Luin käsikirjoituksen ja tietenkin rakastuin siihen. Aina kun kerroin kuvanneeni elokuvaa, hehkutin käsikirjoitusta! Mutta sitten tapasin Julian Farinon, jonka olen itse asiassa tuntenut jo aika pitkään. Hän sanoi heti aluksi muutama vuosi sitten, että olisin ehkä liian nuori osaan. Mutta tietysti, kahden vuoden päästä kun projekti oli oikeasti meneillään, se kävi. Se toimi. Minulla oli tosi hauska koe-esiintyminen Julianin kanssa. Minulla oli se pukeutumishuoneessa töissä. Hän tuli vierailemaan luokseni kuvaukseen. Ja he tulivat ja tulivat ja koputtivat oveeni. Leffan ohjaaja oli siellä ja kuvasi minua. Hän kuvasi minua, sitten meni ovelle kun joku koputti, joku kuvauksista ja sitten kuvasi taas ja viimeistelimme kohtauksen. Olen aika utelias näkemään sen.
Leighton on aiemminkin tehnyt yhteistyötä Hugh Laurien kanssa, joten se varmaan auttoi hänen suutelemissaan?
- Joo, oli tosi hyvä, että olimme tavanneet ja työskennelleet aiemmin yhdessä. Minulla oli jo muodostunut kuva hänestä. Ja tiesin hänen lahjansa. Kaikki ovat aina sillä linjalla, että kunnioittavat vain toisiaan ja tuntevat positiivista energiaa, mutta hän pilasi kaiken! (nauraa) Ei, hän on niin hauska ja älykäs ja lahjakas ja teki kaikesta mahtavaa.
Lue lisää: »
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti